YK:n ja muiden kansainvälisten sopimusten noudattamista valvovien toimijoiden vaatimukset Israelia kohtaan yltyvät Gazan tilanteen eskaloituessa entisestään. Länsimailta odotetaan rauhan edistämistä, mutta haluttomuus sitoutua kansainvälisen oikeuden noudattamiseen murentaa koko sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta. Aihe on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan tänään 29.11., kun vietetään kansainvälistä päivää solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle. Jos länsimaat eivät itse pidä kiinni laatimistaan kansainvälisistä sopimuksista, niin kuka sitten?

Israelin sotatoimet Gazassa ovat kestäneet nyt jo yli vuoden ja dokumentointia Israelin tekemistä sotarikoksista ja muista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista on enemmän kuin koskaan. YK:n kansainvälinen tuomioistuin ICJ antoi jo tammikuussa välipäätöksen, jolla se määräsi Israelin tekemään kaikkensa kansanmurhan estämiseksi ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi Gazassa. Heinäkuussa se linjasi, että Israelin miehitys kaikilla palestiinalaisalueilla on laiton.

Lokakuussa julkaistun YK:n erityiskomitean raportin mukaan Israelin sotatoimet Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit ja viime viikolla kansainvälinen rikostuomioistuin ICC puolestaan antoi pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta, Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantinista sekä Hamasin johtajista. Syynä on epäily sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. YK:n riippumattomat ihmisoikeusraportoijat puolestaan ovat puhuneet kansanmurhasta jo pitkään. Myös Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa asuviin palestiinalaisiin kohdistuva väkivalta on yltynyt Gazan tilanteen kärjistyessä.

Kaikesta tästä huolimatta länsimaiden Israelille asettamat vaatimukset tulitauosta ja kansainvälisen oikeuden noudattamisesta ovat olleet ponnettomia. Yhdysvallat on estänyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat tulitauosta ja monet maat, Suomi mukaanlukien, ovat jatkaneet asekauppaa Israelin kanssa. YK:n toistuvista vetoomuksista, kansainvälisen tuomioistuimen sitovista määräyksistä ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmista huolimatta Israelin annetaan jatkaa Gazan piirittämistä, siviileihin ja avustustyöntekijöihin kohdistuvia iskuja sekä humanitaarisen avun pääsyn estämistä Gazan kaistalle.

Länsimaiden välinpitämätön ja kyseenalaistava suhtautuminen Israelin tekemiin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin ja niistä raportoiviin tahoihin uhkaavat koko monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää. Myös Suomessa osa päättäjistä on kiistänyt ICC:n, YK:n ja riippumattomien ihmisoikeusraportoijien vaatimusten ja ulostulojen paikaansapitävyyden. Tämä on omiaan vahvistamaan monien globaalin etelän maiden jo aiemmin esittämiä väitteitä siitä, että länsimaiden sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin on valikoivaa ja vaihtelee sen mukaan, kehen syytökset kohdistuvat.

Monenkeskisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä ei ole tilaa kaksoisstandardeille, vaan sääntöjen on oltava samat kaikille. Tämä on välttämätöntä myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Aseelliset konfliktit koskettavat vahvasti siviiliväestöä ja erityisesti tyttöjä ja naisia muun muassa seksuaaliväkivallan, pakolaisuuden ja ympäristökriisien kautta. Koska sääntöpohjainen järjestelmä suojaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia, kuten naisia, lapsia ja vähemmistöjä, on sen heikentäminen uhka mm. naisten ja tyttöjen oikeuksille.

YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman tavoitteena on suojella naisia ja tyttöjä konflikteissa, edistää naisten tasa-arvoista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakentamiseen sekä estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää. On selvää, että päätöslauselman toimeenpanossa on epäonnistuttu erityisesti Gazassa, jossa yli miljoona naista ja tyttöä kärsii katastrofaalisesta nälästä ja elää vailla puhdasta juomavettä, toimivia vessoja tai juoksevaa vettä, mikä aiheuttaa hengenvaarallisia riskejä. Tämä vaatii kansainvälisen yhteisön huomiota. Myös Suomen tulee toimeenpanna Gazassa kansallista naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaa, joka alleviivaa Suomen sitoutumista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden täysimääräiseen toimeenpanoon ja painottaa mm. siviilien, sairaiden ja haavoittuneiden suojelua.

Kestävä ja oikeudenmukainen rauha edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista kaikille etnisille ryhmille. Suomen ja muiden länsimaiden tulee omalla toiminnallaan vahvistaa sääntöpohjaista järjestelmää naiserityisiä kysymyksiä unohtamatta. Parhaiten tämä onnistuu näyttämällä omalla esimerkillä, että samat säännöt koskevat kaikkia.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Naisjärjestöjen Keskusliiton blogissa 29.11.2025.